Eläinten terveys ja hyvinvointi

Eläinten terveys ja hyvinvointi ovat HKScanin ja sen sopimustuottajien toiminnan perusedellytyksiä. Eurooppalaisissa ja jopa maailmanlaajuisissa eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevissa vertailuissa toimintamaamme sijoittuvat arviointien kärkeen. Meillä on pitkät perinteet vastuullisista toimintatavoista, joista olemme ylpeitä ja joita haluamme kehittää eteenpäin. Keskustelu eläinten hyvinvoinnista on tervetullutta ja haluamme omalta osaltamme osallistua siihen sekä kehittää omaa toimintaamme edelleen.

Eläimen hyvinvointi syntyy hyvistä tuotanto-olosuhteista ja tuottajan osaamisesta

HKScanin eläinhankinta perustuu pitkäaikaiseen sopimustuotantoon tai omaan tuotantoon ja tiiviiseen yhteistyöhön tuottajien kanssa. Varmistaaksemme parhaan palvelun ja vastuullisen tuotantomme kehittymisen kaikilla markkina-alueillamme, Eläinhankinta- ja tuottajapalvelut -organisaation rakenne uudistettiin keväällä 2016 (Lue: Kotitilalta, s. 20). Uuden toimintamallin avulla paikallinen ja alueellinen osaaminen sekä ammattitaito saadaan ohjattua tehokkaasti tuottajayhteistyön ja tuottajapalvelujen kehittämiseen (Lue: Kotitilalta, s. 9).

Tarjoamme sopimustuottajillemme koulutusta ja neuvontaa muun muassa eläinten ruokinnan suunnittelussa, terveydenhuollossa sekä uusien tuotantotilojen suunnittelussa. Eläinten hyvinvointi huomioidaan kaikessa toiminnassamme. Esimerkiksi nautakasvattamomalleissa, joita HKScan tarjoaa toimintaansa laajentaville tuottajille, huomioidaan niin eläinten elinolosuhteet kuin työntekijöiden työolot (Lue: Kotitilalta, s. 10). Palvelupakettiin sisältyy myös tuottajien konsultoiva avustaminen suunnittelu- ja rakennusvaiheessa sekä tuotannon käynnistämisessä. Suomessa rakennusmalleja on tarjolla jo niin nauta-, sika- kuin broilerituotantoon. Myös Ruotsissa käynnistyi emakkosikalamallin suunnittelu. Suunnittelutyössä hyödynnetään parhaita kokemuksia Suomen ja Ruotsin siantuotantoon liittyvistä ratkaisuista.

Hyvä esimerkki eläinten tuotanto-olosuhteista, tuottajien osaamisesta ja tuotantotilojen kehittämistyöstä ovat saparolliset possut. Esimerkiksi Suomessa ja Ruotsissa sikojen häntiä ei typistetä, sillä sioilla esiintyy hännänpurentaa poikkeuksellisen vähän. Hyvä tilanne on tarkan hoidon ja suotuisten elinolojen ansiota. Sikojen karsinat ovat EU-säädöksiä suurempia ja karsinoissa on hyvin tilaa liikkua. Karsinat pysyvät normaalisti siisteinä, sillä lattialämmitys ja ilmastointi ohjaavat eläimiä tekemään tarpeensa vain tiettyyn karsinan osaan. Karsinoissa käytetään virikemateriaaleja kuten olkea, heinää, puu- tai sahanpurua tai turvetta. Käytössä on myös erilaista pureskeltavia ”leluja”, kuten puupalikoita, palloja ja naruja.

Hyvinvointia myös tuottajille

Tuottajan hyvinvoinnilla on vaikutusta eläinten hyvinvointiin. Järjestämme sopimustuottajillemme seminaareja, joissa tarjoamme uutta ajankohtaista tietoa sekä helpon tavan verkostoitua muiden tuottajien kanssa. Tammikuussa 2016 HKScanin Suomen ja Ruotsin sopimustuottajat kokoontuivat ensimmäistä kertaa yhteiseen tapahtumaan, tuottajaristeilylle.

Syksyllä 2016 käynnistimme myös tuottajille suunnatut hyvinvointitapahtumat. Ensimmäisenä vuorossa oli broilerituottajien työhyvinvointipäivä. Hyvinvointiteema on saanut jatkoa myös tuottajaseminaarien yhteydessä tarjotuilla hyvinvointiklinikoilla, jossa HKScanin työterveyshoitaja ja työhyvinvointipäällikkö vastasivat tuottajan omaa terveyttä koskeviin kysymyksiin. Klinikalla oli mahdollisuus myös verenpaineen ja verensokerin mittaukseen. Oma terveys kiinnosti tuottajia ja väkeä hyvinvointiklinikoilla riitti välillä tungokseen asti.

HKScanin perinteisiin kuuluu vuoden tuottajien palkitseminen sekä Suomessa, Ruotsissa että Tanskassa. Ehdokasasettelun perusteina ovat eläinten hyvinvointiasiat, tuottajien kehityshalu ja hyvä yhteistyö HKScanin kanssa. Suomen vuoden tuottajiin voi tutustua HKScan Agrin YouTube-kanavalla. Ruotsissa valitut vuoden tuottajat on esitelty Ruotsin HKScan Agri -lehdessä.

Huomio hyvässä eläinten käsittelyssä

Yksi vuoden 2016 vastuullisuuden painopisteistä oli eläinten käsittely. Käynnistimme jo loppuvuonna 2015 yhteistyön eläinten käyttäytymisasiantuntijan kanssa, joka auditoi vuoden 2016 aikana HKScanin kaikki nautateurastamot Suomessa ja Virossa. Tarkastuksissa arvioitiin eläinten käsittelyä, teurastamon olosuhteita sekä eläinten hyvinvointiin liittyviä kehityssuunnitelmia. Sikojen, nautojen, siipikarjan ja lampaiden käyttäytymiseen erikoistuneet ulkopuoliset asiantuntijat ovat auditoineet myös muut HKScanin teurastamot.

Suomessa HKScanin eläinkuljettajille ja teurastamotyöntekijöille järjestettiin syksyn aikana nautojen käsittelykoulutuksia. Koulutuksissa australialainen eläintenkäsittelyn asiantuntija Sophie Atkinson opasti, miten nautojen kanssa toimitaan rauhallisesti ja huomioidaan niiden luontaiset käyttäytymismallit.

Eläinkuljettajien koulutus on osa jatkuvaa toimintamme kehittämistä. Viranomaiset ja eläinlääkärit valvovat eläinkuljetuksia säännöllisesti. Kuljetusvaiheessa eläinten oikea ja rauhallinen käsittely on tärkeää eläinten hyvinvoinnin, työntekijöiden turvallisuuden ja lihan korkean laadun varmistamiseksi.

Suomessa vuodenvaihteessa käyttöönotetussa uudessa porsaiden kuljetusautossa eläinten hyvinvointi ja olosuhteet on otettu huomioon alan uusimmilla ratkaisuilla, ja myös bioturvallisuutta on parannettu (Lue: Kotitilalta, s. 30).

Tutustu: Eläinkuljettajan työssä joka päivä on erilainen (Kotitilalta, s. 29). 

Viranomaisten ja muiden asiantuntijoiden säännölliset auditoinnit ovat myös osa HKScanin arkipäivää.  Valvovat eläinlääkärit ovat läsnä kaikissa tuotantolaitoksissa päivittäin, ja toimintaa tarkastellaan jatkuvasti sisäisten ja ulkoisten auditointien avulla. Vuoden 2016 aikana Suomen ja Viron teurastamoihin asennettiin myös tallentavia valvontakameroita, ja henkilöstölle järjestettiin ylimääräistä eläinten käsittelyyn liittyvää koulutusta.

Eläinten terveys etusijalla

Antibioottiresistenssi ja antibioottien tehon heikentyminen sairauksien hoitamisessa on yksi globaaleista huolenaiheista. Tehokkain tapa ehkäistä antibioottiresistenssin syntymistä on käyttää antibiootteja vain todettujen sairauksien hoitoon, niin eläimillä kuin ihmisilläkin. Kotieläintuotannossa kaikilla tuotantoketjun eri vaiheissa tehdyillä toimenpiteillä on suora vaikutus eläinten hyvinvointiin ja terveyteen.

HKScanin omilla ja sopimustuotantotiloilla ei käytetä antibiootteja ennaltaehkäisevästi tai edistämään eläinten kasvua. Mahdollinen antibioottien käyttö on tarkasti valvottua: niitä käytetään ainoastaan eläinlääkärin määräyksestä sairaiden eläinten hoitoon. Myös hormonien käyttö on kielletty.

HKScanin tuotantomaissa antibioottien käyttö eläinten lääkitsemiseen on huomattavasti matalammalla tasolla kuin Euroopan maissa keskimäärin. Toimenpiteemme eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi ja eläintautien ehkäisemiseksi ovat tuottaneet hyviä tuloksia. Tavoitteemme on säilyttää antibioottien alhainen käyttötaso ja saavuttaa vielä parempia tuloksia – vaarantamatta eläintemme hyvinvointia.

Lue lisää vastuullisuusfaktoista.

Korkea bioturvallisuus

Eläintautien tartuntatilannetta ja niiden mahdollisia vaikutuksia tuotantoketjuun seurataan aktiivisesti. Tuottajien, neuvojien ja eläinlääkäreiden työn merkitys korostuu tautien leviämisen ehkäisemisessä (Lue: Kotitilalta, s. 14). Kotimarkkinoillamme käytössä olevat laatu- ja hygieniakäytännöt ovat osoittautuneet erittäin onnistuneiksi esimerkiksi salmonellan torjunnassa. Myös muun muassa Virossa ja Etelä-Euroopassa laajasti luonnonvaraisissa villisioissa tavattua afrikkalaista sikaruttoa on onnistuneesti torjuttu Viron sikaloissa (Lue: Kotitilalta, s. 24). Eläintautia ei ole esiintynyt Suomessa ja Ruotsissa.

Korkeapatogeenista H5N8-tyypin lintuinfluenssaa löytyi vuonna 2016 luonnonvaraisista linnuista HKScanin tuotantomaista. Maiden viranomaisten tehokkaiden suojatoimenpiteiden ansiosta lintuinfluenssan leviäminen ehkäistiin. Lintuinfluenssa ei ole levinnyt HKScanin siipikarjatiloille.